Yksilön hyvinvointi – työhyvinvointi

Työhyvinvointiin vaikuttavat useat tekijät, mm. johtaminen, työn hallinta, riittävä työtehtävien vaatima osaaminen ja työn organisoituminen. Yksilön hyvinvointi puolestaan muodostuu työn ja vapaa-ajan tasapainosta. Turvallisuudentarve on yksi ihmisen perustarpeista. Työhyvinvointi perustuu turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön, työn jatkuvuuden varmuuteen, toimivaan työyhteisöön, jossa työntekijät tuntevat organisaation perustehtävän ja oman roolinsa sen toteuttamisessa. Työhyvinvointiin oleellisena kuuluvat siis ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tasapaino, jota työnantaja toimillaan tukee. Työyhteisö, jossa on tyytyväisiä työntekijöitä, antaa organisaation sidosryhmille positiivisen kuvan hyvällä palvelulla sanovat mm. Riitta Viitala ja Maritta Österberg työhyvinvointitutkimuksissaan. Työhyvinvoinnin edistäminen vaatii työnantajalta monipuolisia käytännön toimenpiteitä, teoreettista tietoa ja ihmissuhdetaitoja sekä ymmärrystä. Minä lisäisin tuohon listaan vielä inhimillisyyden ja aidon välittämisen.

Hannele Laaksonen puhuu artikkelissaan Henkilöstötoiminnot työyhteisön voimistamisen välineenä? negatiivisen kilpailun, konfliktien, henkisen pahoinvoinnin, klikkiytymisen, syntipukki-ilmiön, huonon ilmapiirin ja näköalattomuuden lisääntyneen työyhteisöissä. Hän käyttää termiä empowerment, työntekijöiden voimistaminen, jonka avulla voidaan lisätä hyvinvointia molemmilla tasoilla niin työntekijä kuin työyhteisötasolla (Laaksonen 55.) Anna-Maija Lämsä ja Taru Hautala käyttävät kirjassaan Organisaatiokäyttäytymisen perusteet voimistumisen sijaan käsitettä valtuuttaminen. Tällä he tarkoittavat laadun kehittämistä luomalla innovaatioita ja hyödyntämällä tietoa.

Työyhteisön ilmapiiriin vaikuttaa työyhteisön toimivuus. Avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri antaa pohjan oikeudenmukaiselle kohtelulle ja toisten mielipiteiden kunnioittamiselle.

Työkykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat siis toimiva tiedonkulku, hyvä ilmapiiri työyhteisössä, mahdollisuudet vaikuttamiseen sekä toimiva esimiestyö. Toimivalla tiedonkululla tarkoitetaan Österbergin mukaan avointa vuorovaikutusta, dialogista kommunikointia ja oikea-aikaista tiedottamista. Tiedonkulku ja vuorovaikutus ovat osa viestintää, johon vaikuttaa tiedon ja informaation vaihdon lisäksi kulttuurien ja kokemusten jakaminen. Viestintä saa erilaiset merkityksensä yksilöiden tulkinnoista, joihin vaikuttavat yksilöiden erilaiset taustat ja tapa ajatella ja toimia eli ihmisten erilaisuus. Hyvän tiedonkulun ja viestinnän varmistaminen asettaa suuret vaatimukset organisaation henkilöstöjohtamiselle. Syntyy virhetulkintoja ja ristiriitoja, jotka johtuvat tietämättömyydestä tai väärinkäsityksistä. Kun tiedonkulussa esiintyy ongelmia henkilöstö voi saada ristiriitaisia ja virheellisiä viestejä, joista he tekevät omia tulkintojaan taustansa kautta. Nämä tulkinnat vaikuttavat osaltaan työmotivaatioon ja työtyytyväisyyteen. Työntekijöille tärkeää on saada juuri sellaista tietoa jolla on merkitystä oman työn kannalta. Esimiehen tehtävä on varmistaa tämä sekä pystyä valitsemaan oikea tapa välittää tieto oikeaan aikaan että varmistaa tiedon perillemeno.

Millainen johtaja sinä olisit?

Tarja Kekäläinen
yritysmentori ja kouluttaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *