Näetkö minut? Tunne näkymättömyydestä

Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Me Naiset blogissa 

 

Näin alkuvuodesta minulla on ollut monentasoisia kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa. Erilaisuus on rikkaus – tai sitten ei, jos erilaisuudella selitetään välinpitämättömyyttä ja itsekeskeisyyttä. Olen pohtinut paljon ihmisten suhtautumista toisiin ihmisiin. Olen törmännyt elämässäni monenlaisiin tapoihin tehdä ihmisestä merkityksetön. Jotkut ihmiset ovat kehittäneet mitätöinnistä taidetta. Suurin loukkaus on mielestäni se, että kohtelet toista ihmistä, kuin häntä ei olisi olemassakaan. Aivan kuin hän olisi sinulle näkymätön, ajattelen tämän juuri olevan mitätöintiä. 

Tätä tapahtuu todella paljon, ihan kaikkialla ja kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Valitettavasti paljon myös asiakaspalvelussa ja asiakaskohtaamisissa sekä työpaikalla. Surullista on, kun se tapahtuu ystävien tai perheen kesken, sen oman heimon toimesta, jonka tukeen pitäisi pystyä luottamaan kaikessa ja aina.

Kun ikää tulee lisää, huomaa näkymättömyyden lisääntyvän yhteiskunnassa. Aivan kuin ikääntyminen pyyhkisi ihmisyyden, osaamisen ja kokemuksen pois ja sinusta tulee pikkuhiljaa merkityksetön ja näkymätön. 

 

Muista, aina kun kuljet toisen ihmisen ohi huomioimatta häntä – mitätöit hänet.  Aina, kun jätät vastaamatta –  teet hänestä merkityksettömän, näkymättömän.

 

Työssäni olen kuullut ihmisiä, joiden elämää on rajattu ja heille on kerrottu, että he eivät ole mitään. Kun sinua on riittävän kauan mitätöity, alat pikkuhiljaa itsekin uskoa siihen, että et ole riittävän hyvä, pitkä, laiha, kaunis tai rikas, et tunne oikeita ihmisiä, sinulla  ei ole sopivaa koulutusta, etkä tee merkityksellistä työtä. Kun olet muuttunut näkymättömäksi ympäristöllesi, olet sitä lopulta myös itsellesi. Et osaa arvostaa itseäsi sellaisena kuin olet ja sitä, mitä osaat. Kadotat itsesi. Luot itsellesi negatiivisen uskomuksen,että et ole tarpeeksi hyvä. Tämä saattaa aiheuttaa sen, että missiosi on saada toisten ihmisen hyväksyntää tavalla tai toisella. Yrität ja yrität ja silti sinusta ei tule näkyvää, hyväksyttävää. Masennut ja erakoidut,koska pelkäät kohtaamisia, etkä halua kokea näkymättömyyden tunnetta uudelleen. Päämääränäsi voi olla vain toisten miellyttäminen. Mihin katoaa oma elämäsi? Mistä löydät taistelutahtosi? 

Empatia on muiden tunteiden, tarpeiden ja huolenaiheiden tajuamista. Tunnemme empatiaa jopa tuntemattomia kohtaan, mutta saatamme olla välittämättä täysin oman lähipiirimme tunteista ja näkökulmista. Ohitamme ne mitättöminä ja jopa ärsyttävinä. Miksi? 

 

HAASTAN SINUT SEURAAMAAN OMAA KÄYTÖSTÄSI. 

ANNATKO KAIKILLE KOHTAAMILLESI IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN OLLA NÄKYVIÄ?

 

 

Muutosta muutoksen vuoksi

Tämä artikkeli on julkaistu aiemmin Me Naiset blogissa klo 12:14 | 11.2.2018. Blogi siirretty tänne muuttamattomana. 

Kuukausi takana elämänmuutosprosessin alkamisesta

Tammikuu ei kyllä mennyt ihan putkeen kaiken kaikkiaan, mutta pystyin silti pysymään ensimmäisessä päätöksessäni, ihan muutamaan lipsumista lukuunottamatta. 

Ensimmäinen tapojen muutos koski sitä, että 23.30 pitää lopettaa koneella oleminen. Tämä onnistui melko hyvin ja itseasiassa aika siirtyi jopa lähemmäs klo 22.00 mikä oli piilotavoitteeni. Toteutin tätä säännöllisesti 21 päivää, koska sanotaan, että tuo aika tarvitaan uuden tavan oppimiseen ja sen saamiseksi osaksi omaa elämää. Nyt siis on yksi tavoitteista osana päivittäisiä tapoja ja on aika siirtyä seuraavan haasteen pariin. 

UUSI HAASTE

Seuraavaksi muutan tapaani nauttia iltapaloja. Aloitan taas hiukan helpommin ja jos saan sen osaksi tapaani toimia, voin sitten sitä hiukan vielä muuttaa. 

Seuraavat 21 päivää huolehdin, että en syö klo 21.00 jälkeen enää mitään. Tuo aikarajan määritän sen vuoksi, että minulla on töitä usein klo 20 saakka, joten koulutuksen jälkeen voin vielä jotain pientä nauttia ilman, että tavoitteeni romuttuu.

Kirjassa Tapojen voima sanotaan, että pahoja tapoja ei voi lopettaa, ne voi vain muuttaa. Muutos tapahtuu rutiinia muuttamalla eli minun on siis ensin tunnistettava rutiini, miksi syön tuohon aikaan ja sitten pääsen muutokseen kiinni. Haastetta on, mutta mielenkiintoinen 21 päivää tulee olemaan. 

Kaikkiin elämän hetkiin luo oman sävynsä se, että olet yksin. Onneksi on paljon ystäviä, joiden kanssa jakaa niin iloja kuin suruja ja aina löytyy myös tukijoukkoja, joihin voit luottaa. On muuten iso asia elämässä. 

ONKO SINULLA HYVÄT TUKIJOUKOT MUKANASI ELÄMÄN KÄÄNTEISSÄ?

Kaiken tämän muutoksen keskellä on tapahtunut myös iloisia muutoksia perheessäni. Meitä on taas kolme tyttöä saman katon alla. 

Pinja, Bishon Havanese pentu saapui taloon 18.1 tekemään minun ja Taikan elämästä astetta vauhdikkaampaa. 

Tsemppiä kaikille, jotka taistelevat uusien asioiden parissa elämässään. Minulta kyseltiin ensimmäisen muutosblogini jälkeen tuota yhdessä muutoksien tekemistä ja toistemme tukemista, joten perustin tälle Muutosprosessilleni suljetun ryhmän Facebookiin. 

Etsi ryhmää nimellä: Tavat ja muutos. Tule mukaan.

Vastaa muutamaan kysymykseen ja tule mukaan tsemppaamaan toisia ja motivoitumaan sekä muuttamaan omia tapojasi. 

ILOA JA HYVÄ OLOA ELÄMÄÄNNE!

 

Elämäni vuosiko?

Olen kirjoittanut tämän blogin ensimmäisen kerran Me Naiset blogeihin 6.1.2018 klo 23:32 | Siirrän sen nyt 17.1.19 tänne omaan blogisivustooni. Blogia ei ole muokattu alkuperäisestä. Kirjoitan kuitenkin jatkon tälle blogille eli “miten niin kuin omasta mielestä” vuosi 2018 meni. 

Elämäni vuosiko?

Vuosi vaihtui ja olen kuullut jonkun viisaan sanovan, että jos haluat muutosta elämääsi,niin sinun on tehtävä asioita eritavalla kuin normaalisti. Päätin kokeilla tätä metodia elämässäni. Tässäpä hiukan alkua siihen, miten olen vuoden ensimmäisellä viikolla onnistunut asiassa.

Ostin joulukuussa uuden kalenterin, poikkeuksellisesti en ostanutkaan Paulo Coelhon kalenteria vaan kalenterin nimeltä Elämäni vuosi 2018. Monipuolinen kalenteri ja täysin erilainen kuin aikaisemmat. Kalenteri on symboli uudelle alulle, jota olen hakemassa. Tästä se siis alkoi.  

Vuoden ensimmäisen viikon aikana olen tarkkaillut omaa toimintaani ja miettinyt, mitä minun pitää muuttaa elämässäni. Lista on loputon. Mitä kaikkea minun onkaan muutettava itsessäni ja toiminnassani, että elämäni muuttuu.

Yllättäin tässä kävikin niin, että menin täysin jumiin. Ajatus ei kulje, en osaa järjestellä työtäni, että se tulisi tehtyä, kotityöt ei oikein luonnistu, en saa lähdettyä kauppaan ja päivät menevät kuin sumussa, kunnes huomaan, että on mentävä nukkumaan. Kaikki on epäjärjestyksessä ja olotilani on sekava. 

Tarkkailen itseäni koko ajan, etten vaan tee kuten normaalisti, vaan jotenkin “toisella tavalla”. Tänään lopulta heräsi ajatus siitä, että miksi piinaan itseäni. Luin taas kerran kirjan Tapojen voima ja tajusin, ettei koko elämää voi kerralla kääntää ylösalaisin. 

Lähden siis muuttamaan yhden tavan kerrallaan ja toistan uutta opeteltavaa tapaa vähintää 21 päivää, jolloin se jää pysyväksi. 

Ensimmäinen muutos on se, että en ole tietokoneella klo 23.30 jälkeen. Kohta siis poistun, sillä kello on nyt 23.27. 

Pysy mukana, katsotaan miten saan elämääni muutettua. Ehkäpä haluat jopa lähteä muutosmatkalle kanssani. Yhdessä se voi olla jopa hauskempaa, kun on joku joka kannustaa ja sparraa. 

Laittele viestiä, jos haluat mukaan. Minulla on meneillään Day 1 ja poistun konellta nyt. 

Hyvää Loppiaisyötä!

 

Miksi yrittäjäksi – yksi yrittäjätarina

Jokaisella meistä on erilaisia ajatuksia työstä mitä teemme  ja kuinka elää omannäköistä elämää.

Usein olen miettinyt, millaiset ajurit ajavat minua tekemään päätöksiä, joissa toiset ihmiset usein eivät näe mitään järkeä. Miksi haluan ottaa elämässä riskejä, en vain elää varman päälle turvallisessa työssä ja perinteisessä perhekuvioissa. Olen varmaan jonkun sortin extremeurheilija minäkin, urheilen elämälläni. Välillä tämä urheilulaji hengästyttää ihan samalla tavalla kuin fyysinen rasituskin.

Luen juuri kirjaa Tunne lukkosi ja tuo kirja on taas kerran pistänyt minut pohtimaan omaa käyttäytymistäni ja ratkaisujani. Kirjasta kerron enemmän facebook sivuillani heti kun sen saan kokonaan luettua, sivusto on  nimeltään Yrittäjän kirjavinkit. 

Elämääni kuvastaa varmaan parhaiten jatkuva palo oppia uutta ja käyttää kaikkea sitä osaamista mitä minulle on vuosien myötä kertynyt. Työelämässä, palkkatryössä olessani minulla oli koko ajan tunne, että teen kaikkea puoliteholla, koska kukaan ei koskaan kysynyt mitä kaikkea minä osaan ja näin tein vain sellaisia yleisiä asioita. Työtäni tein kyllä melko hierarkisissa ympäristöissä, joten siellä oma-aloitteisuutta ei aina katsottu hyvällä. Piti pysyä ruodussa, ei saanut astua kenenkään varpaille, suutarin piti pysyä lestissään.

Jatka lukemista “Miksi yrittäjäksi – yksi yrittäjätarina”

Yritykseni 5 parasta mokaa 2016

 

Asiantuntijapalveluja myydessä on tärkeää tehdä pitkäjänteistä, toistuvaa ja säännöllistä myyntityötä. Ennakointi ja myynti pitkälle aikavälille on melko tyypillinen tapa toimia alallani.

Alkuvuosi 2017 on ollut melko rauhallinen yritystoiminnassani, joten on ollut aikaa miettiä asioita ja varsinkin mikä on johtanut siihen, että nyt on ollut vähän rauhallisempaa.

Miksi en kirjoittanut otsikossa Yritystoimintani pahimmat mokat, johtuu siitä, että pidän näitä virhearviointeja hyvänä opetuksena ja siksi niistä tulikin yhtä äkkiä parhaita opetustilanteita ikinä.

Palataan hiukan ajassa taaksepäin, vuoden 2016 alkuun.  Jatka lukemista “Yritykseni 5 parasta mokaa 2016”